Kirjoittaja
Viiden lapsen 41v. kotiäiti. Hurahtanut enemmän ja vähemmän käsitöihin. Välillä saan aikaan paljonkin mutta välillä ei taas tapahdu yhtään mitään, etenkään käsityörintamalla:) Perheeseeni kuuluvat myös aviomies ja dalmatiankoira Kassu, sekä 16.12.2006 alkaen belkkari/collie/saksanp.k.-sekoitus Netta-neiti + 4 akvaarioa ja 3 hamsteria + kissa. Eikä tämä ole pelkkää käsityöhöpinää, löpisen täällä paljon muutakin;) elämästä, eläimistä, laihistelusta jne.
Sähköpostiosoite:
jantta68@netti.fi
|
02.07.2009 - 18:34
Entä mikä näistä ? Ei tiukkapipoille, eikä huono sydämisille.
------------------------------
Olisko näistä joku hyvä? Anopilleen lähetettäväksi..



...auringonpistoksen tulosta.
Terveisiä anopille. T. vävy munapitäjästä. 
02.07.2009 - 17:25
Odoteltiin rippikiitoskorttien kuvan ottamista tänne asti. Nyt kukkii pioonit ja aurinko paistaa, joten sain semmosia kuvia, kuin olin ajatellut. Ainoa haittapuoli on se, etten ole mikään kuvauksen ihmelapsi.




Mikä näistä olis näistä tytön kuvista sopivin? Apuvaaaa kaivataaaan.
Kuvien kopionti ehdottomasti kielletty.
02.07.2009 - 08:29
Amalian kuulumiset hänen omassa blogissaan.
(amalian linkki korjattu)
01.07.2009 - 21:20
Parin tunnin päästä herättelevät. Alkaa ruumiinlämpö olla normaali. Sehän nostetaan hitaasti. Leikkauksen takia lpö laskettiin +18-22 asteeseen. Pulssia nostettu tahdistimella. 80 kertaan /min. Amaliallahan oli tosi matala pulssi, 40 ja risat / min. Tila vakaa ja kaikki hyvin.
Soitan noin klo 23.15 ja siten tiedän onko herätys onnistunut. Sekään kun ei ole itestään selvää. Päivitän tähän jatkoksi.
Edit klo 23.10 Amalian herätys on onnistunut. On vielä hengityskoneessa matalien hapetusarvojen takia. Sydän naputtelee nyt omillaan, eli ei enää tahdisteta. Pulssi noin 70. Voinemme nukkua yön rauhassa. 
01.07.2009 - 15:45
Leikkaus on onnistunut ja sydän lyö normaalisti. Soitan illan aikana teholle ja kyselen kuulumiset. Lisään tähän postaukseen.
Hyvä Amalia. Ei muuta ku etteen päin, sano mummo lumessa.
Edit klo 17.22. Amalia on unessa. Tarvii hengitys ja verenkiertotukea toistaiseksi =normaalia.
Soitan ennen yötä uudestaan.
01.07.2009 - 07:18
Kassu kävi tapansa mukaan aamupissalla klo 6. Asettu sitten takasin nukkumaan ihan niin kuin joka aamu. Klo 7 heräsin lorinaan ja lotinaan. Pomppasin pysytyyn, kun näin mitä oli tekeillä. Kassu, joka ei siis koskaan, ei koskaan pissaa sisälle, lorotteli ihan vyötä ja soleta lattialla. Ens töikseni polkasin lammikkoon, joka alko jo sängynvierestä. Pappa seiso huoneen oven kohalla ja lasketteli menemään. Ei voinu katkasta pissantuloa ja sitähän sitten riitti. Tempasin Kassun oman ison tyynyn ja survasin vesilähteen kohalle. Meni läpi siitäkin. Luulin jo, että hana ei mene ollenkaan kiinni. Loppuhan se lopulta. Pappa lähti kyllä mielellään ulos korvat luimussa toimituksen jälkeen. Minä juosten hakemaan moppia. Ei kuivautunut lattia yhellä eikä kahellakaan moppauksella. Pissa haisi niin voimakkaalle, että olin moneen kertaan oksentaa. No, voimakas haju on tyypillistä vanhoille uroksille. Kolmella pesuaineella pesin lattian...ja yhä vaan haisi.
Tuomo huomas, että papan petikin on märkä ja niin oli iso mattokin. Joten ei muuta kuin lisää lattiaa pesuun ja käyttöön neljäs pesuaina. Ikkunat ja ovet on sepposen selällään. Hetken päästä on tarkistettava, joko haju on huoneesta lähteny, vai löytyykö uusia lähteitä.
Nythän se ei auta taas muu, kuin tarkkailla Kassun pissaamistiheyttä ja määriä. Jokohan taas on vanhukselle iskenyt VTI. Ei ole heleppoa koirankaan elämä. Ei ainakaan vanhuksen.
Kassu juo kyllä hyvin. Nauttii auringosta ja hymyilee suupielet korvissa. Mutta...yhä enemmän vaan pelottaa, että Kassu alkaa kaipailla sateenkaarisillalle toisten koirien luo. Juoksemaan vihreille niityille ilman kipua, ilman särkyjä. Mitenkäs minä selviän siitä päivästä?


Sitten pari Soilikkia . Kuvailen sitten joku päivä tänään aukeilevat.



Ei hitsi, yhä vaan haisee. Lähden salapoliisin hommiin.
Amalia siirtyy nyt ilmeisesti parasta aikaa leikkaussaliin. Voimia hänelle !
30.06.2009 - 14:30
Amalia siirtyy huomenna ke klo 7.45 leikkaussaliin.

29.06.2009 - 15:44
Menin viemään Hilma-hamsterille apilanlehtiä mutta Hilma ei niitä enää mutustele. Oli nukkunut pois.

Hilma kääpiöhamsteri
17.11.2007-29.06.2009
Hilma haudataan omaan pihaan pienessä ruskeassa pahvilaatikossa.
29.06.2009 - 09:46
Suikeroalpia postikulujen hinnalla !

Maanpeite kasvi. Leviää vauhdilla. Keskikesän kukkija.

28.06.2009 - 22:14
Kuvat kertokoon puolestani.




Ja sitten yksi otos jossa tuli vain toinen pää kuvaan. Tämä kuva näytelli, koska minusta tuo mahanaluskuviointi on kaunis. Ruskea tiikeri.


Lopulta Simo otti ja kyllästy moiseen touhuun.

28.06.2009 - 10:22
Kiitos Raijalle ruusunnimestä.
Tässä seuraava.
Tämä...

...availee kukintojaan. Mutta mikä mahtaa nimi olla ?

Kukinnon väri hento vaaleanpunainen.
Seuraava:


Nämä kuvattu Särkijärven rannalta mutta kasvaa esim kukkapenkeissä. Lähtee helposti irti juurineen pelkällä nykysyllä. Nimi jälleen teillä tietymättömillä ??
Tunnistanko tämän?
No joo, tunnistan. Tuomokin on heränny sunnuntaiaamua ihailemaan. Terassilla näkyy minun yksiö. Narskutan hampaita yöllä niin paljon, että toisinaan menen telttaan nukkumaan, kun Tuomo ei saa nukutuksi. En oo aikoihin narskutellu mutta nyt leikkauksen jälkeen on taas juminu hampaat yhteen.

27.06.2009 - 21:17
Mistä saa ostettua Daya-kissanruokaa (purkki)??
Meillä oli sitä ennen K-Supermarketissa ja VapaaValinnassa mutta eipä ole enää. Supermarketissa eivät tienneet saako sitä enää ollenkaan. No, voi olla, tai sitten ei.
Simosta on tullu nii herkkupeese, ettei mikä vaan kelepaa. Kitekat ja Daya on ne mitä se kuppiinsa odottaa. Kuivamuonasta kelpaa kyllä mikä vaan.
Tänään Simpsoni oli tuonu taas paistin ulko-oven luo. Kuuntelin jo aikasemmin, että räkättirastaat pitää kamalaa meteliä. Ihmekös se, kun meidän peto kävi saalistusmatkalla. Silti on jonkin sortin nokkija kerenny mansikkamaallekin tuhojaan tekemään.
Käytettiin A:ta uimassa Särkijärvellä. Paljon oli vielä iltamassakin porukkaa vettä hämmentelemässä. Tytär J tyytyi vain kahlailemaan. Ei uinti kiinnostanut. Täällä ei uintipaikkoja ole turhan tiheässä, joka oli minusta varsin outoa sillon ku tänne asetuttiin.


Riittävän kauan kun oltiin, alko porukka vähetä.

Ulkolämpömittari näytti päivällä komeita lukemia varjossa.

Tämä orvokki kukkii kasvimaan reunassa. Ihan omine aikoneen siihen asettuneena.

Vain mikä on nimeltään tämä ruusu? Lehtien väri on aikalailla oikea.

Pusikosta siirretty.
Äiti kotiutti minulle poppanaliinan, jonka oon kutonu joskus vuonna kypärä ja miekka ala-astella.

27.06.2009 - 10:11
Tänään
Jokaisessa viikossa on kaksi päivää, joista emme koskaan saisi olla huolissamme. Kaksi päivää, joita ei saa rasittaa peloilla eikä epäilyksillä.
Toinen päivistä on eilinen erehdyksineen ja huolineen; virheineen ja vikoineen; suruineen ja tuskineen. Eilispäivä on ikuisiksi ajoiksi vetäytynyt pois vaikutuspiiristämme. Kaikki maailman mammonat ovat riittämättömiä tuomaan takaisin eilistä.
Emme voi peruuttaa yhtään tekoa jonka olemme tehneet; emme voi pyyhkiä pois yhtään sanottua sanaa. Eilispäivä on vain yksinkertaisesti ollut ja mennyt.
Toinen päivistä taas on huominen. Se on yhtä kaukana kuin eilinen - saavuttamattomissa.
Huomisen aurinko nousee joko loistavana tai pilvillä verhoiltuna. Mutta se nousee!
Meillä ei ole mitään osuutta huomispäivään ennen kuin aurinko nousee, sillä huomista ei vielä ole.
Näin meillä jää vain yksi päivä. Tänään!
Elä siis ja nauti tästä hetkestä. Nyt on tänään. Tee sille jotain ennen kuin siitä tulee eilinen.
26.06.2009 - 07:58
Tuota oon viime päivinä miettinyt. Onko ihmisen tehtävä enemmän, kuin oikeasti jaksaisikaan? Onko vaan jaksettava, vaikka kroppa jo väittää vastaan? Missä kulkee raja? Missä on inhimillisyyden raja lähimmäisiämme kohtaan?
Minä olen sitä sorttia, joka haluaa miettiä asioitaan, pohtia elämää, rauhoittua, levätä, olla itekseenkin, jos on esim jokin operaatio (terveys) tulossa. En ota silloin vastaan vieraita, en passaa, en paapo ylimääräistä. Osaan sanoa ei. Mutta entäpä ne ihmiset, jotka tuntevat samoin, mutta eivät osaa sanoa tuota pientä sanaa? Ehkä siitäkin "pelosta" , että tulee loukanneeksi toisia. Jo pelkät jatkuvat puhelut, kyselyt ym. voi olla raskasta tuona aikana jona haluaa kasata voimiaan ja tsempata itseään.
Ihmiset tarkoittavat varmasti hyvää vierailuillaan, ehkä pitkilläkin, puheluillaan, ehkä toistuvillakin. Mutta asioilla on aina sekin toinen puoli. Varovaisuutta, maaperää tunnustellen, hengessä mukana olemista. Ehkä se olisi tarpeen. Siinä minun ajatukseni.
Joten...
Mielestäni ihmisellä on oikeus lepoon.
Sanon jo valmiiksi, että tämä on vaan minun pohdintaani, eikä tästä pidä kenenkään hernettä nokkaansa vetää.
Mielipiteet puolesta ja vastaan ovat jälleen tervetulleita.
25.06.2009 - 18:12
Pläjäyttelin kuvia. Kehnonlaatuisia mutta kyllä kuitenkin selevän saa.
Tuleva keihään maailmanmestari ? Ja hyvin lentää grillivanhuksen jalka. 

Kevyttä on...

Meillä ei ole turvaverkkoa kuten näkyy. Olishan se halpa vakuutus. Onneksi kukaan ei ole alas päistikkaa tullut ja täytyy toivoa, ettei tule jatkossakaan.

Janohan se hypätessä tulee meidän nuorimmaiselle.

Mihinkähän suuntaan nyt lähtis?

Kassu paineli läpi pusinkon minun perään.

No mentäskö seuraavaksi tuonne?

Ja meillähän kukkii aina jokunen perenna.


Ruusu, joka löyty takapihan pusikosta, tekee nuppujaan. En tiedä mitä laatua on. Hyvin pienet kukinnot.

Tällä tontilla oli niin paljon kaikkenlaista kasvia, puuta ja pensasta, että ensin piti ns. raivata ennen ku pääsi kunnolla edes pihaan. Talon ympäri ei päässy ollenkaan ennen sahan näyttämistä ja käyttämistä. Takapihan pusikoista (risukoista) on löytyny vaikka mitä kasveja, joita on pikkuhiljaa hiissattu paremmille paikoille.
Tätä en tiijä mikä lie. Joku voinee valaista ? Köynös joka myös löytyi pusikosta. Tekee kukinnon jälkeen punaiset marjat. Sitkeä sissi. Kerran jo nyvin sen irti. Kasvaa nimittäin syreenin kanssa samassa. Jäi vissiin pieni juurenpätkä kuitenkin maahan.


Annansilimät mollottaa meille tulijoita kilipaa lobelian kanssa.

Miljoonat kukkii vieläkin. Lannottelen punasella litkulla (enkä taas muista nimeä, dementiako?)

Tämä makso 50 senttiä. Meleko ronttosessa kunnossa mutta uskon saavani sen vielä loistokkaampaan kuntoon. Toivonkohan liikoja ? Kököttää amppelissa keittiönikkunan kohalla.

Pikkuposliinikukka on kukassa keittiössä.

Tykkään posliinikukista mielettömästi. Niitä löytyy meiltä tällä hetkellä varmuudella 5 erilaista + yksi epävarma erilainen. Se yksi epävarma on vielä niin pieni, etten ole iiihan varma onko isoposliinikukka vai joku muu.
Unohdin sitten kuitenkin antaa J:n kummeille pistokkaan tuosta kukkivasta versiosta. Täytyy lähettää postissa.

Tämä hentovärinen Soilikki avasi ensimmäisen kukintonsa muutama päivä sitten.

Lähes kymmenessä Soilikissa on nuppuja. Mielenkiinnolla odottelen minkä värisiä sieltä paljastuu.
|
Laskuri 27.11.2006 alkaen
Varalaskuri 4.4.2007 alk.
Sivupohjat ja ystäväkirjani
Ystäväkirjani




Napintaitaja:


Ohjeita, käsityötarvikkeita ja muuta mukavaa
Täten kiellän kuvien kopioimisen sivuiltani !
|